Kahdeksan yli kuusi
kylmä lattia
kissa jaloissa
vaativana
Seitsemän viisitoista
autojen valojen
kiiltomatovana
aamuruuhkassa
Pienen hetken ajan minulla ei ollut aavistustakaan suunnasta.
***
Runotorstain tämän viikon haasteteksti on peräisin Risto Oikarisen teoksesta Puupuhaltaja, Otava 2005.
- - -
3 kommenttia:
Tuttu tunnelma. Aamuisin suunta hukkuu niin helposti.
Aamuissa ja illoissa maailma täynnä pisteitä ja viivoja.
Kissan viiksiviivat, autojen valojuovat.
Kivaa tunnelmaa vaikka suunta hukassa.
Hetken.
Toivottavasti vain hetken.
Lähetä kommentti