6. lokakuuta 2011

Se ensimmäinen


Tummansinistä silkkikangasta
hyvin leikattuna
oiottuna
aseteltuna.

Mustaa pitsiä
huolella valittuna
alaosaan
sopivana.

Vaaleat kiharat
lakattuina
raudalla
laitettuina.

Kirkkaanpunaista huulipunaa
hymyä
treenattu
peilin edessä.

Huomasit turhamaisuuden
palkan
olevan
lankeemus
katkaistessasi korkosi
mukulakivillä.




Runotorstain viikon innoittajina seitsemän kuolemansyntiä.


Kuva: Denis Todorut, CC BY 2.0

4 kommenttia:

Hilbert kirjoitti...

Mukulakivet osaavat olla julmia myös vähemmän laittautuneille... Pidän runon tunnelmasta.

Usva kirjoitti...

Olet hienosti johdattanut runosi eteenpäin. Rytmi on hyvä ja teksti tiivistä, olet kertonut kaikki, mutta et mitään liikaa. Se on taitoa se. Runosi liitää yli mukulakivien :-)

Milanarda kirjoitti...

Myötätunnosta lähes omaankin nilkkaan sattuu, kun runossa langetaan. Tykkäsin hienosta rytmityksestä runossa. Ja valokuva tuki hienosti runon tunnelmaa.

Calendula kirjoitti...

kiitokset :)