8. joulukuuta 2011

Uniseuraa


Tämä runotorstai menee taas vähän lastenlorulinjalle. Eipä siinä, kummallisia pitää ihmisen kirjoittaman.

Kaskas oksalla soitteli
ja lehmä kuun yli loikki.
Kuu minua hiljaa katseli
tumman taivahan poikki.

Sammakko prinssinä olosta
haaveili illan myötä.
Neitosta jostain kolosta
se etsii puolen yötä.

Täällä öisin ei nuku kukaan
vaan päivällä peiton alle
saan kuun ja kumppanit mukaan
uniseuraksi vaeltajalle

* * *

Ja kyllä, ajatus kuun yli loikkivasta lehmästä on lainattu. Suorastaan plagioitu.


[Kuva: Janwillemsen, CC by-nc-sa 2.0]

Ei kommentteja: